Historiikki

 

 

 

LIONS  CLUB  ALAHÄR­MÄ

– 50 VUOTTA –

 

 

 

 

 

 

 

HISTORIIKKI

2011

 

Sisältö

Johdanto

Käänteen tekevä 60–luku

Eheyttävä jakautuminen 70 – luvulla

Kansainvälinen 80–luku

Kansallista kärkeä 90–luvulla

Korkealle kurkottaen 2000–luvulle

Aktiviteetteja vuosien saatossa

LC–urheilu

Ruusu ladyille

 

Liite 1 : Klubimme keskeiset toimihenkilöt kautta aikain

Liite 2: LC Alahärmän jäsenet 2011 -12

Liite 3: Klubin ulkopuoliset palvelutehtävät

Liite 4: In Memoriam

Liite 5: Kutsu 50-vuotisjuhlaan

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

JOHDANTO

Härmä tunnetaan yli Suomen. Härmän veri, Härmän puukko, Härmän häjyt eli Isoo-Antti, Rannanjärvi, Anssin Jukka ja hurjat laulut, ovat kaikki samaa Härmää. Härmä on paljon muutakin. Se on muun muassa Vaasan Jaakoon ja Nikke Pärmin syntymäpitäjä. Härmäläiset ovat tunnettuja yritteliäisyydestään ja ahkeruudestaan.

 

Samuli Paulaharju kuvasi härmäläistä maisemaa Kotoluhdalta Lapuan suuntaan:

”–Korkeana kaartuu taivaan kumu, ja laajana aukeaa suuri Lakeus sen alla. Kaukana ovat maan ääret ja kaukana taivaan ranta. Metsä lakeuden laitamilla painuu kovin matalaksi, ja kauimmaiset Löyhingin takaiset nevamänniköt vaipuvat mantereen tasalle. Maan sini ja taivas siellä yhtyvät, vain tumma viiru välkkyy niiden vaiheilla–”. (Härmän Aukeilta, 1932 WSoy).

 

Edellä mainittuun Samuli Paulaharjun kuvailemaan maisemaan perustettiin 11.10.1961 Härmän Lions Klubi. Se on perustamisjärjestyksessä Suomen 180. klubi. Piirejä oli maassamme silloin vain neljä, ja jäseniä klubeissa yhteensä 5238. Charter Night – juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran 17.2.1962 LC Kauhavan toimiessa kummina.

LC Härmä toimi sekä Alahärmän että Ylihärmän alueella vuoteen 1977, jolloin ylihärmäläiset lionit perustivat oman klubin. Siitä lähtien molemmilla on ollut kuntiensa mukaiset nimet: LC Alahärmä ja LC Ylihärmä.

Alahärmäläiset pitävät kuukausikokouksensa kuukauden toisena torstaina kello 19.00 alkaen Härmän Kuntokeitaalla (Kiinteistö Oy Alahärmän Säästökulma, Kauhavan Alahärmä).

 

 

 

– LC HÄRMÄT –

__________________________________________________________________

KÄÄNTEEN TEKEVÄ 60-LUKU

Oli kulunut 44 vuotta ja 2 kuukaut­ta Lions-järjes­tön perustamisesta Chicagos­sa, kun härmäläiset saivat oman klubin. Varsinainen perusta­miskokous pidettiin lokakuun 11. päivänä 1961 Ylihärmässä. Klubin nimeksi tuli LC Härmät. Kiitollisina muis­tamme kummiklu­bia, LC Kau­havaa, henkilökummia, Lauri Ku­op­palaa ja 15 toimenmiestä, perus­taja­jäseniä!

 

Klubi oli siis kahden kunnan yhtei­nen, mutta ”isiltä peritty” kiistely Härmien ”paremmuu­desta” oli pannassa, samoin lions-periaatteiden mu­kai­sesti kiistely uskonnosta ja politii­kasta.

 

Klubin perustamista juhlittiin helmikuun 17.päivänä 1962 hotelli Centralissa, Vaasassa. Tilaisuutta kunni­oitti läsnäolol­laan piirikuver­nööri Viljo Terva­hauta.

 

Ensimmäinen aktiviteetti merkittiin aikakirjoi­hin joulukuussa 1961; molem­missa Härmissä järjestettiin samanaikai­sesti TV-, radio- ja kodinkonenäyttely. Näyttelyn tuotolla ostet­tiin ensimmäi­nen klubin hankkima televisio Härmien yhteiseen vanhainkotiin. Tästä alkoi perinne, joka jatkuu; ”päivätyönsä tehnei­den kuntalaisten” huomioinnilla on pysyvä sija härmäläisten leijonien sydämissä!

 

Alusta alkaen ovat ohjelmassa olleet vuosittai­set kirkkotilaisuudet, ohjelmalliset yleisöjuh­lat, veikkauk­set, luontoprojektit, liikennepäivät ja erilaiset kökät eli talkoot. Esitelmillä elävöitet­tiin kokouksia jo varhain. Nuorten osallistumista kansainvälisille nuorisoleireille tuettiin jo 60-luvulla. Myöskin muu avustustoiminta vakiintui.

 

Jo nuoruusvuosinaan klubi oli aktiivinen ja ulos­päin suuntautunut ja vaikutteita ulkomaailmasta ammenta­va. Tältä sektorilta tulee 60-luvulta mainita aloite kahden uuden klubin perustamisesta; LC Lapua vuonna 1962 ja LC Evijärvi-Kortesjärvi vuonna 1963. Vuonna 1963 klubi sai symbolikseen myöskin oman viirin. Kanssakäymistä muiden klubien kanssa on harjoitettu kautta aikain.

 

 

 

– LC HÄRMÄT / LC ALA­HÄRMÄ –

__________________________________________________________________

EHEYTTÄVÄ JAKAUTUMINEN 70-LUVULLA

Tehtiinpä kirjakin, vuonna 1974 kaskukirja ”Moon Härmästä”, josta tarvittiin parikin painosta! Idea oli ylihärmäläisen Väinö Takalan. Materiaalia saatiin mm. kaskunkeruukilpailulla. Panos kulttuu­rin alalla on muutenkin merkittä­vä; vuosittaisia kannustusstipendejä kulttuurielä­mälle ja harrastus­toimintaan on jaettu lukematto­mia.

 

Vuosi 1977 oli, sitten klubin perustamisen, merkit­tävin vuosi: klubi jakautui kahtia! Mainitun vuoden syksyllä alkoi toiminta kummassakin Härmässä oman klubin merkeissä. ” LC Härmät -klubin jakautu­minen tuntui toiminnassa alusta alkaen mukana olleista vaikeal­ta, olihan kuudentoista yhteisen toiminta­vuoden aikana luotu pitäjien välille merkittäviä yhteyk­siä”, muistelee jakautumisaiko­jen sihteeri.

 

Päätös klubin jakamisesta osoittautui kuitenkin ajan mittaan oikeaksi ratkaisuksi; innostus valtasi mielet jälleen ja entistä enemmän voitiin toimia oman kunnan ja lähiympäristön hyväksi.

 

Veljien sekä ruumiillisen että henkisen kunnon ylläpitäminen on ollut kantavana periaatteena läpi vuosien; on ollut haastehiihtoja, hiihtoretkiä, lentopallotur­nauksia, ammuntaturnauksia, suunnistuksia, ukko­jumppaa, keskiviikkokävelyä, yms.

 

Myöskin seppeleenlaskut sankarihaudoille vakiintui­vat vuosittaisina tapahtumina jo 70-luvulla.

 

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

KANSAINVÄLINEN 80-LUKU

Vuoden 1980 maaliskuussa vihittiin klubin oma lippu, jonka ladyt lah­joittivat! Piirikokouksen järjestämi­nen hoidettiin tyylikkäästi vuonna 1983.

 

Näyttävin palvelutempaus, joka sai mukaansa miltei kaikki paikkakunnan palvelutehtävissä toimivat yrittäjät ja lähes tuhat kuntalaista, oli keväällä 1985 järjestetty palvelupäivä (uusittiin vuonna 1988). Ideana oli palvella yhden päivän kuntalaisia ilman rahaa ja hintaa. Samalla pyrittiin luomaan läpileik­kaus ja näyttely kunnan palvelumuodoista.

 

Tempaus huomioitiin erittäin harvinaisella kan­sainvälisen Lions-liikkeen tunnustuksella, ”Top 10 club service activity award”, jolloin se luokitel­laan yhdeksi kymme­nestä parhaasta palveluaktivitee­tista maailmassa.

 

Palkinto saatiin tällöin Suomeen ensimmäisen kerran. Idea palvelupäivän toteuttami­sesta oli silloisen presi­dentin, Esko Töylin.

 

Palvelupäivä noteerattiin myöskin televisiossa, MTV:n ”Kymmenen uutisissa”. Samassa yhteydessä uutisoitiin myöskin klubin toisesta aktiviteetista, linnunpönttöjen valmistamisesta vanhoista urkupil­leistä. F-piirin paras aktiviteetti palvelupäivä oli myöskin vuonna 1988.

 

Sotaveteraani Nikolai Hienovirran talossa tehtiin leijonien toimesta varsin perinpohjai­nen peruskorjauskin 1980-luvun puolivälissä.

 

Kansainvälisten yhteyksien vaaliminen sekä toisten kansojen historian, kulttuurin ja elämäntapojen ymmärtäminen kuuluvat lionismiin. Tämän periaat­teen mukaisesti on LC Alahärmäkin avannut 1980-luvulta ovia ulkomaa­ilmaan mm. hankkimalla ystävyysklubin Sri Lankasta.

 

Vuosikymmenen loppupuolen suuria aktiviteetteja oli myöskin värityskirjan kustantaminen. Kirjaa jaet­tiin kaikille alahärmäläisille 3-10 -vuotiaille lapsille, ja myöhemmin myytiinkin. Suosittu artik­keli oli myöskin puinen matkamuistoesine.

 

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________­________________________________

KANSALLISTA KÄRKEÄ 90-LUVULLA

Pienelle klubille varsin ainutlaatuista oli sen jäsenen, Esko Töylin nimittäminen ensin F-piirin piirikuver­nööriksi, sitten liiton varapuheenjohta­jaksi ja vuonna 1992 Suomen Lions-liitto ry:n puheenjohtajaksi.

 

Vuonna 1992 pidettiin myöskin klubin 30-vuotisjuh­la, jossa yhteydessä luovutettiin Esko ja Helena Töylille Melvin Jones -jäsenyydet. He olivat tällöin kolmas suomalainen leijonaperhe, joka sai jäsenyyden.

 

Merkittävä aktiviteetti vuosikymmenen alusta oli Alahärmä-kuvateoksen julkaisu. Projektin valmistelu aloitettiin jo 80-luvun lopulla. Lähes 100-sivuinen kirja noin 120.000 markan kustannusarviolla ja 1200 kappaleen painoksella oli sellainen voimainkoetus, että ao. toimikunta ansaitsee tulla mainituksi: Heino Näsi, Jouko Kalijärvi, Pekka Kallionpää.

 

Kirjassa on 181 kuvaa, joista värikuvia 111. Teoksessa on tekstiä myöskin ruotsiksi ja englan­niksi. Tärkeänä apuna hankkeessa oli Härmän Kameraseura.

 

Sotiimme lähteneille, silloisen kokoontumispaikan liepeille, Veteraanipuistoon (Onnelan nuorisoseurantalon lähelle) paljastettiin vuonna 1990 muistokivi ja laatta, jotka klubi hankki yhdessä Alahärmän kunnan kanssa.

 

Samaten sotiemme sankarivainajien muisto­laatan hankinnassa seurakunta­talolle oli klubilla päävas­tuu, rahoitukseen osallistuivat myös kunta ja seurakunta. Laatassa on 217 sankarivainajan nimi. Muistolaatan juhlallinen paljastus tapahtui Suomi 75-juhlassa 6.12.1992. Muistolaatan ovat suunnitelleet Antti Ojanperä ja Olavi Antila.

 

Sodissamme kaatuneitten muiston kunnioittamiseksi klubin aloitteesta kunnostettiin myöskin vapaus-, talvi- ja jatkosodan muistomerkit. Niin ikään sankarivainaji­en paadet puhdistettiin ja nimet hopeoitiin. Korjattiinpa 90-luvulla myös Mannerheim-ristin ritari Toivo Honkaniemen kotimökkiä.

 

Historiaa klubi teki vuosijuhlassaan 12.3.1995 luovut­tamalla viisi Melvin Jones-jäsenyysmerkkiä kerralla! Huomionosoituksen kohteina olivat klubin perustaja­jäsenet; Olavi Antila, Aarre Eira, Jouko Heikkilä, Pekka Kallionpää ja Kalervo Myllykoski.

 

Vuoden 1995 piirikokouksessa saatiin klubiin myöskin arvostettu Pohjanmaan Leijona-titteli. Huomionosoituksen kohteena oli Antti Ojanperä. Samana vuonna NSR -tilaisuudessa Seinäjoella oli Esko Töyli jälleen huomionosoituksen kohteena; hänet nimitettiin Lions-ritariksi.

 

Syksyllä 1995 klubi tarttui tähänastisen historian­sa, ainakin kustannuksiltaan, mittavimpaan projek­tiin. Presidentti Jari Välikankaan aloitteesta ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia rakentaa uudelleen, vanhalle paikalleen, perinteitä kunni­oittaen Pirin riippusilta.

 

Hanketta katsottiin puoltavan paitsi kulttuurihistorialliset, myös­kin liikenneturvallisuusnä­kökohdat: Silta loisi turval­lisen kevyen liikenteen väylän Pirin- ja Asemanseu­dun asuntoalueiden sekä koulukeskuksen, kirjaston, urhei­lukentän, teollisuus­alueen suunnan ja kunta­keskuksen välille.

 

Vaikkei klubin tarkoituksena olekaan toimia mil­joonahankkeen rahoittajana, kantoi se kortensa kekoon kustantamalla siltasuunnittelun. Se puoles­taan rahoi­tettiin myymällä hiekoitusmursketta ovelta ovelle. Em. suunnitelmat on luovutettu Alahärmän kunnalle. Yhteistyössä kunnan kanssa on haettu mm. EU–rahoitusta, vielä ilman tulosta. Hankkeen tiimoilta on myöskin neuvoteltu useiden kansanedustajien ja muiden vaikuttajien kanssa. Onpa suunnitelmia esitelty Brysselissäkin.

 

Vuodet ovat vierineet, mutta ajatusta riippusillasta ei ole haudattu. Vuonna 1997 hankittiin siltaan sopivaa vaijeria toimintansa lopettaneen Luikonlahden kaivoksen varastosta. Kauppaan kuului kolme kelaa jäykkärakenteista teräsköyttä, yhteismitaltaan noin 1.600 metriä (paino 11,2 kg/m) ja yksi kela hienompilankaista, joustavaa teräsköyttä, yhteensä noin 500 metriä (paino 10 kg/m). Kauppahinta, rahti ja vaijerin testaus VTT:llä maksoivat klubille 20.500 markkaa.

 

Vuosina 2005 -06 ideoitiin uutta siltaa yhteistyössä Helsingin Teknillisen korkeakoulun kanssa. Korkeakoulun opiskelijat mm. tekivät opinnäytetyönään luonnoksia sillasta. Suunnittelutyön tulokset jäivät vapaasti LC Alahärmän hyödynnettäviksi.

 

Siltahankkeen hinnaksi kevyen liikenteen ratkaisuna toteutettuna arvioitiin aikoinaan 1,0 – 1,2 milj. markkaa eli alle 200.000 euroa. Tämän päivän hinnoin puhuttaneen kaksinkertaisesta summasta. Vielä ei ole hankkeelle rahoitusta järjestynyt, mutta……….

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

KORKEALLE KURKOTTAEN 2000-LUVULLE

Vuosituhannen vaihtuessa klubi alkoi kurkottaa yhä korkeammalle. Kauden 2000- 01 presidentin, Mauri Pihlajamäen aloitteesta klubi nimittäin alkoi suunnitella näkötornia Yliviitalan Huhdankalliolle. Pihlajamäki kertoo halunneensa tehdä härmäläisille ja muillekin paikan, josta kaunista lapuanjokilakeutta voi katsella vähän laajempana.

 

Näkötornihanke käynnistyi vuoden 2000 syksyllä, ja kaksi vuotta tornia ja sen ympäristöä rakennettiin sekä lionsveljien talkootyönä että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen EU–rahoituksella ja vielä lähiympäristön yritysten tuella. Tornin varsinaiset pystyttäjät (Juhani Ikola ja Jyrki Hietala) olivat ympäristökeskuksen palkkaamia. Tornin korkeus on 12 metriä.

 

Kokonaisuudessa hanke tuli maksamaan noin 200.000 markkaa, josta talkootyön arvoksi on laskettu 30.000 markkaa. Alahärmän Lions Klubin hankkimien rakennusmateriaalien arvo oli 40.000 markkaa.

 

Alun perin tarkoitus oli rakentaa vain näkötorni, mutta tarmokkaan rakennustoimikunnan ja erityisesti sen puheenjohtajan, Antti Ojanperän peräänantamattomuuden ansiosta alueelle nousi myös hirsikota ja puuvarasto.

 

Näin syntyi Ojanperän ristimä Leijonapuisto, jonka juhlalliset vihkiäiset pidettiin kesällä 2002.

 

Leijonapuiston alueesta todettakoon, että se on noin 30 metriä korkeammalla kuin peltolakeus lännessä ja noin 60 metriä merenpintaa korkeammalla. Paikalla on myös asuttu ainakin 3.000 vuotta sitten, mistä on todisteena muinaishaudan kiviröykkiö.

 

Vieraskirjan mukaan tornilla ja kodalla on käynyt vierailijoita ympäri maailman.

 

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

AKTIVITEETTEJA VUOSIEN SAATOSSA

Merkittävä puoli leijonien julkisessa toiminnassa ovat erilaiset työsuori­tukset, palveluaktiviteetit. Niinpä LC Alahärmässäkin on pilkot­tu puita, raivattu metsää ja tienvar­sia, rakennettu lapsille leikkipaikko­ja, linnuille pesäpönttöjä, oikaistu hautaki­virivejä, oltu raken­nus- ja maalaustalkoissa, kuljetettu vanhuk­sia kirkkoon, kerätty silmälaseja, nastoitettu kenkiä, järjestetty palvelupäiviä, liikennepäiviä, juhlia, konsertteja, vuokrattu telttaa, jne.

 

Lisäksi klubi on tehnyt lukuisia lahjoituksia; piano, televisioita, radioita, tauluja, kuulolaitteita yms. sairaaloihin ja vanhainkoteihin. On hankittu pyöräilykypäriä koulunsa aloittaneille, biljardipöytiä nuorisotiloihin, esiintymislava torille jne. On järjestetty syntymäpäiväjuhlia, muistettu jouluisin, kustannettu päivällisiä ja käyty muuten vaan tapaamassa keskustelun merkeissä. Taloudellisen avun tarpeessa olevia on avustettu rahallisesti ja muutamia on tuettu kustantamalla virkistyslomia. Koulumenestystä on tuettu stipendein puolisoiden (ladyjen) kanssa ja muistettu nuorison harrastustoimintaa.

 

LC Alahärmä on tullut tunnetuksi merkittävistä lahjoituksista sekä vanhusten että nuorison hyväksi. Lahjoitusten määrä vuositasolla on viime vuosina ollut kymmeniä tuhansia euroja. Jotta lahjoitukset tässä mittakaavassa tulevat mahdollisiksi, tarvitaan tuottavia varain- keräysaktiviteetteja. Ohessa keskeisimmät viime vuosien aktiviteetit:

 

I Keskeiset varainkeräysaktiviteetit

 

Mainostaulut

 

Jo 1980-luvulla alkanut merkittävä aktiviteetti on mainostaulujen pystyttäminen Alahärmän läpi kulkevan valtatien varteen. Lion Seppo Förstin ideasta lähteneellä aktiviteetilla on hankittu rahaa erilaisiin lahjoituksiin kymmeniä tuhansia euroja.

Taulut tuottavat edelleen, vaikka viranomaiset ovatkin tienvarsimainontaa rajoittaneet.

 

Mainoskassit

 

Merkittävimpiä aktiviteetteja 1990-luvulta alkaen on ollut ns. mainoskassiaktiviteetti, jossa klubi myy mainostilaa muovikasseihin, painattaa kassit ja välittää ne kauppaliikkeille asiakkaille myytäväksi. LC Alahärmän perustajajäsenen, lion Aarre Eiran vuonna 1996 klubiin tuoma aktiviteetti jatkuu edelleen.

 

 

II Kansainväliset / kansalliset aktiviteetit

 

LC Alahärmä on osallistunut tunnollisesti myös omaa klubia laajempiin aktiviteetteihin. Ohessa keskeisiä aktiviteettejä tällä rintamalla.

 

1)   Punainen Sulka

Valtakunnallisia Punainen Sulka –kampanjoita on toteutettu vuodesta 1972 noin 5 – 10 vuoden välein. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, sotaveteraanien ja –invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Viimeisin kampanja toteutettiin vuonna 2006. Sillä kerättiin varoja Suomen lasten ja nuorten hyväksi.

 

LC Alahärmä on osallistunut kaikkiin Punainen Sulka –kampanjoihin

(taulukossa valtakunnalliset tuotot):

 

Vuosi Kohderyhmä Milj. euroa Milj. mk
1972 Operaatio Punainen Sulka – syöpätyöhön 0,8 4,7
1975 Punainen Sydän – sydän- ja verisuonitautityöhön 1,7 10
1984 Operaatio Punainen Sulka – sotaveteraanit ja -invalidit, klubi-aktiviteetit mukaan lukien 5 30
1990 Operaatio Sulka – vammaisten hyväksi 4,2 25
1999 Pohjolan Punainen Sulka – 1. yhteispohjoismainen suuraktiviteetti, vanhusten itsenäisen selviytymisen ja paremman elämänlaadun (sekä Suomessa veteraanien) hyväksi 5,4 32
2006 Punainen Sulka – Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta 3,8

 

Vuonna 1991 LC Alahärmä perusti myös oman ns. katastrofirahaston, nimensä mukai­sesti ”hä­dänalais­ten äkillisiin avun­tarpeisiin käytettäväksi”.

 

2)   Lions Quest  – yhdessä kasvamisen ohjelma

 

Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön – ennaltaehkäisy on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä. Quest-ohjelmat sisältävät valmiiksi suunnitellut viikoittaiset oppituntiehdotukset 5 – 25-vuotiaille seuraavista aihepiireistä:

* turvallinen luokkayhteisö ja toisen kunnioittaminen
* itsetunto ja päätöksentekotaidot
* tunnetaidot
* vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu
* terveellinen elämä

 

LQ-ohjelma alkoi 20 vuotta sitten. LC Alahärmä on ollut erittäin aktiivinen ohjelman jalkauttamisessa kentälle eli 21 opettajalle on tarjottu mahdollisuus osallistua ao. 2-päiväiseen koulutukseen. Koulutukseen on siis osallistunut keskimäärin yksi opettaja vuodessa.

 

Klubimme Quest-lionina on koko ohjelman toiminnan ajan palvellut veli Heino Rämäkkö.

 

Quest-ohjelman hyödyntämisen tueksi on avattu Suomen Lions Quest Facebook –sivusto, joka on tarkoitettu mm. koulutetuille Quest-opettajille. Myös täydennyskoulutusta järjestetään.

 

3)   Nuorisovaihto

 

Nuorisovaihto on perinteinen vahva lions-aktiviteetti Suomessa. LC Alahärmän toimintaohjelmaan se on kuulunut vuosia, ja sitä on toteutettukin lähes vuosittain. Klubi on määritellyt vaihtoon ulkomaille lähtevien nuorten valintaperusteet ja matkan rahoitusperusteet. Pääsääntöisesti matkaan on lähtenyt 1-4 nuorta vuodessa.

 

Nuorisovaihto on vastavuoroista vaihtoa. Ne klubit, jotka lähettävät nuoria, ovat tarvittaessa velvollisia myös vastaanottamaan nuoria. Suomeen saapuu kesäisin Lions-vaihdon kautta 100-200 ulkomaalaista, 16-21 –vuotiasta nuorta. Useimmat näistä nuorista ovat yhdistetyssä perhe- ja leirivaihdossa. He asuvat ensin pari viikkoa suomalaisessa perheessä ja osallistuvat sitten kansainväliselle nuorisoleirille.

 

LC Alahärmä ja erityisesti lion Asko Hakola on kunnostautunut F-piirin kansainvälisen nuorisoleirin järjestämisessä. Lion Asko on toiminut leirin johtajana vuosina 2002, 2005, 2008 ja 2011. Leirit on järjestetty Kuortaneen Haapaniemen hiippakuntakartanossa. Runsaan viikon mittaiselle leirille on kunakin vuonna osallistunut noin 30 nuorta.

 

4)   LCIF ja Melvin Jones–jäsenyys

 

Säätiö Lions Clubs International Foundation (LCIF) on perustettu vuonna 1968 kanavaksi, jonka kautta kuka tahansa (henkilö, yhdistys tms.) voi osallistua kansainväliseen avustustoimintaan kaikkialla maailmassa. LCIF on rekisteröity, ei kaupallinen, verovapaa säätiö.

 

Melvin Jones-jäsenyys on suurin kunnianosoitus, jonka säätiö voi myöntää. Sen saa vain se yksityinen lahjoittaja, joka on lahjoittanut ilman määrättyä käyttöä yhteensä 1.000 USD, tai jonka puolesta on tämän suuruinen lahjoitus tehty.

 

LC Alahärmä on vuosien saatossa hankkinut klubilleen näitä jäsenyyksiä 8 kappaletta. Klubin ensimmäiset Melvin Jones –jäsenyydet myönnettiin vuonna 1992, klubin 30–vuotisjuhlassa Esko ja Helena Töylille. Vuosijuhlassa vuonna 1995 luovutettiin Melvin Jones –jäsenyydet klubin perustajajäsenille; Olavi Antilalle, Aarre Eiralle, Jouko Heikkilälle, Pekka Kallionpäälle ja Kalervo Myllykoskelle. Vuonna 2008 Melvin Jones–jäsenyys hankittiin Erkki Kamajalle.

 

Myöskin lahjoitukset LCIF-rahastolle eri projektei­hin vakiintuivat 80-luvulla; tuettu on mm. Ecuado­rin silmäklinikkaa ja lastenkotia Indonesiassa.

 

5)   Arne Ritari –säätiö ja Lions –ritarit

 

Arne Ritari -säätiö on Suomen leijonien vuonna 1986 perustama säätiö, joka tukee klubien, piirien ja liiton aktiviteetteja ja muutakin lionstoimintaa. Säätiö kartuttaa varojaan ottamalla vastaan lahjoituksia etupäässä adressi- ja ritarimaksujen kautta.

 

Paras huomionosoitus klubin kokeneelle, aktiiviselle jäsenelle on hankkia hänelle Ritari-killan jäsenyys. Ritarikilta perustettiin 1994 ja siinä on jo yli 1000 jäsentä.

 

LC Alahärmä on hankkinut Lions–ritarin arvon seuraaville jäsenilleen:

Esko Töyli (1995)

Seppo Försti (1997)

Jouko Kalijärvi (1998)

Jaakko Sippola (2001)

Antero Ylinen (2002)

Antti Ojanperä (2003)

Sauli Kujala (2004)

Pentti Ekola (2006)

Raimo Alakumpula (2007)

Heino Rämäkkö (2007)

Asko Hakola (2008)

Matti Tyni (2010)

Mauri Pihlajamäki (2010)

Matti Heikkilä (2011)

Paavo Heikkilä (2011)

Martti Härkönen (2011)

Seppo Malmi (2011).

 

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

LC-URHEILU

LC Alahärmän toimintaan on urheilu kuulunut kautta aikain. Monissa lajeissa on pärjätty, mutta menestys lentopallossa on saavuttanut legendaariset mittasuhteet. Ensimmäinen F-piirin piirinmestaruus saavutettiin vuonna 1997 ja sen jälkeen klubi on ollut vuosittain mitaleilla.

 

Mainittu piirinmestaruus toi myös oikeuden osallistua SM-kisoihin. Suomen mestaruudesta klubi onkin kisannut siitä lähtien lähes vuosittain. Paras sijoitus SM-tasolla on 3. sija vuodelta 2009.

 

Urheilu lisää tunnetusti yhteishenkeä ja em. vuonna 1997 syntyi lähes hurmos. Tuolloin lentopallomme kantaviin voimiin kuuluva Harri Sillanpää esitti eräässä kuukausikokouksessa, että josko ostettaisiin yksi lentopallo, kun pitää sm-kisoihinkin. Siihen urheiluun harvemmin liitetty Esko Töyli totesi, että mehän hankitaan niitä kolme!

 

Viime vuosina LC Alahärmä on liitetty myös enenevästi cartingiin. Mika Salo Circuitilla kisattiin ensimmäisen kerran F-piirin mestaruudesta vuonna 2004. Vuodesta 2005 lähtien LC Alahärmä on vuosittain isännöinyt kilpailuja SM-statuksella.

 

Mainittavaa menestystä ei tässä lajissa ole isännille vielä tullut, mutta klubilaisia yhdistävän tekijänä järjestelyt ovat tässäkin toimineet.

 

Viimeisin aluevaltaus on golf, jossa klubin ensimmäinen F-piirin piirinmestaruus kirjataan aikakirjoihin vuodelle 2011. Voiton toi joukkue Ilkka Vainio & Harri Yli-Rahnasto.

 

 

 

– LC ALAHÄRMÄ –

__________________________________________________________________

RUUSU LADYILLE

Ladyt ovat toimineet aktiivisesti leijonien rinnalla klubimme toiminnan alkuajoista asti. Ladyt kokoontuvat säännöllisesti leijonien kokousiltoina, joka kuukauden toinen torstai. Kokousiltoja on vietetty perhe-lionismin merkeissä, sillä useimmiten myös lapsia osallistuu kokoukseen.

 

Paitsi leijonille tärkeän kahvitarjoilun ladyt hoitavat paljon muutakin. Ladyillä on omia aktiviteetteja, joiden tuoton he luovuttavat lyhentämättömänä moniin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kohteisiin. Ladyt myös osallistuvat veljien aktiviteetteihin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan.

 

Kokoukset mahdollistavat myös ladyille säännölliset kokoontumiset ja keskinäisen verkostoitumisen. Ladytoiminta on organisoitunut siten, että pääsääntöisesti klubin presidentin puoliso vetää toimintaa. Hänen tukenaan toimivat sihteeri ja rahastonhoitaja. Jokaiseen kokoukseen sisältyy yhteisesti käsiteltävä teema, tutustumiskäynti tai vierailu. Moni lady onkin kokenut lionin rinnalla aktiivisen ja antoisan lady–taipaleen.

 

Menestyvän miehen takana on nainen, sanotaan. Näin se on myös LC Alahärmän kohdalla, ja olkoon vastakin. Ruusu kaikille ladyille.

 

 

Liite 1

 

 

KLUBIMME KESKEISET TOIMIHENKILÖT KAUTTA AIKAIN

Presidentti Sihteeri Rahastonhoitaja
1961/62 Erkki Karpiala Jaakko Saltevo Toivo Nevala
1962/63 Vilho Marttala Toivo Alahuhta Lauri Mäkihaapoja
1963/64 Aarre Eira Jaakko Sippola Armas Siekkinen
1964/65 Veikko Peltola Erkki Karpiala Tapani Alkio
1965/66 Pekka Kallionpää Kalervo Myllykoski Veikko Silvonen
1966/67 Matti Rautakorpi Antti Niemelä Voitto Pohjonen
1967/68 Olavi Antila Juhani Mannila Erkki Karpiala
1968/69 Kalle Kauppila Jaakko Knuuttila Tapani Alkio
1969/70 Kalevi Kuoppala Heino Näsi Vesa Isotalo
1970/71 Pauli Kivimäki Reijo Kuivinen Eino Miilunpohja
1971/72 Jaakko Sippola Paavo Laakso Jouko Kalijärvi
1972/73 Sauli Uusitalo Simo Perämäki Erkki Karpiala
1973/74 Heikki Ylinen Pentti Huhtala Olavi Antila
1974/75 Tapani Tamminen Veikko Heimonen Pertti Veltheim
1975/76 Jouko Heikkilä Seppo Försti Kalle Kauppila
1976/77 Simo Perämäki Kauko Mäkihaapoja Raimo Hautala
1977/78 Kalervo Myllykoski Esko Töyli Väinö Kaattari
1978/79 Jouko Kalijärvi Jouko Heikkilä Juhani Salo
1979/80 Raimo Alakumpula Heino Rämäkkö Rauno Anttila
1980/81 Kustaa Salumäki Raimo Alanen/Erkki Kamaja Tapio Siekkinen
1981/82 Heino Näsi Raimo Hautala Pentti Kunnari
1982/83 Seppo Försti Tapio Siekkinen Sauli Kujala
1983/84 Juhani Salo Veikko Lyly Erkki Kamaja
1984/85 Esko Töyli Asko Autio Markku Antila
1985/86 Tapio Siekkinen Kari Lähdesmäki Markku Pelkonen
1986/87 Max Norrdahl Jouko Kalijärvi Antero Ylinen
1987/88 Heino Rämäkkö Antti Ojanperä Seppo Malmi
1988/89 Erkki Kamaja Matti Heikkilä Jukka Valli
1989/90 Sauli Kujala Paavo Heikkilä Simo Mäntylä
1990/91 Antti Ojanperä Martti Härkönen Asko Hakola
1991/92 Seppo Malmi Jari Välikangas Raimo Peltola
1992/93 Antero Ylinen Mauri Pihlajamäki Esko Tynilä
1993/94 Matti Heikkilä Harri Sillanpää Pentti Ekola
1994/95 Asko Hakola Jussi Salminen Tuomo Välikangas
1995/96 Jari Välikangas Heikki Lehtinen Antti Isotalo
1996/97 Paavo Heikkilä Antero Ylinen Harri Sillanpää
1997/98 Martti Härkönen Juha-Matti Alaranta Mauno Ylinen
1998/99 Raimo Peltola Tuomo Välikangas Jari Välikangas
1999/00 Pentti Ekola Vesa Hautala Jari Välikangas
2000/01 Mauri Pihlajamäki Simo Viitala Antero Ylinen
2001/02 Harri Sillanpää Asko Ojanperä Vesa Paloniemi
2002/03 Mauno Ylinen Pentti Ekola Martti Härkönen
2003/04 Antti Isotalo Ilkka Vainio Jari Pitkämäki
2004/05 Heikki Lehtinen Antero Ylinen Asko M. Hakola
2005/06 Vesa Hautala Vesa Paloniemi Pentti Ekola
2006/07 Ilkka Vainio Antti Isotalo Harri Ojanperä
2007/08 Jari Pitkämäki Harri Yli-Rahnasto Mauri Pihlajamäki
2008/09 Hannu Niemi Harri Ojanperä Paavo Heikkilä
2009/10 Antero Huhtala Jani Klemola Ilkka Vainio
2010/11 Mika Erkinheimo Risto Vatanen Hannu Niemi
2011/12 Harri Yli-Rahnasto Hannu Niemi Antero Huhtala

 

 

 

Liite 2

 

LC – ALAHÄRMÄN JÄSENET 2011-2012

 

 

 

Jäsen Lady Liittynyt järjestöön
Alakumpula Raimo Maija 1965
Ekola Pentti Paula 1991
Erkinheimo Mika Nina 2006
Försti Seppo Ritva 1967
Hakola Asko Elsa 1988
Hautala Vesa Tanja 1998
Heikkilä Matti Sirkka-Liisa 1984
Heikkilä Paavo Leena 1988
Huhtala Antero Arja 2005
Härkönen Martti Pirkko 1988
Isotalo Antti Tarja 1994
Kalijärvi Jouko Lilja 1964
Kamaja Erkki Sinikka 1978
Klemola Jani Kati 2007
Koivisto Pasi Jaana 2009
Lehtinen Heikki Riitta 1994
Malmi Seppo Pirkko 1980
Myllykoski Osmo Tuula 2011
Niemi Hannu Johanna 2002
Ojanperä Antti Marja-Liisa 1979
Ojanperä Harri 2005
Peltola Raimo Eija 1990
Pihlajamäki Mauri Anne 1991
Pitkämäki Jari Raili 2001
Rämäkkö Heino Raija 1978
Salo Petri Maritta 1994
Sillanpää Harri Päivi 1991
Sippola Jaakko Marja-Terttu 1962
Tyni Matti Hillevi 1963
Vainio Ilkka Riitta 1998
Vatanen Risto Kristiina 2009
Välikangas Jari 1987/2011
Ylinen Antero Anna-Liisa 1982
Yli-Rahnasto Harri 2005
Åman Hannu Vuokko 2011

 

 

Liite 3

 

KLUBIN ULKOPUOLISET PALVELUTEHTÄVÄT

 

Lohkon puheenjohtaja 1964-65 Vilho Marttala
Lohkon puheenjohtaja 1970-71 Pekka Kallionpää
Varapiirikuvernööri 1972-73 Pekka Kallionpää
Lohkon puheenjohtaja 1977-78 Jaakko Sippola
Lohkon puheenjohtaja 1982-83 Aarre Eira
Lohkon puheenjohtaja 1988-89 Esko Töyli
Piirin III-alueen puheenjohtaja 1989-90 Esko Töyli
Piirikuvernööri 1990-91 Esko Töyli
Piirin sihteeri 1990-91 Seppo Försti
Piirin rahastonhoitaja 1990-91 Sauli Kujala
Suomen Lions-Liiton varapuheenjohtaja 1991-92 Esko Töyli
Suomen Lions-Liiton puheenjohtaja 1992-93 Esko Töyli
Lohkon puheenjohtaja 1993-94 Erkki Kamaja
Piirihallituksen jäsen 1988-99 Esko Töyli
Lohkon puheenjohtaja 1999-00 Asko Hakola
Piirihallituksen jäsen 2000-03 Asko Hakola
Piirihallituksen jäsen 2005-09 Asko Hakola
Lohkon puheenjohtaja 2006-07 Pentti Ekola
Piirihallituksen jäsen 2010-11 Asko Hakola
Piirin III-alueen puheenjohtaja 2010-11 Asko Hakola

 

 

Liite 4

 

IN MEMORIAM

 

Rauno Anttila

Aarre Eira

Jouko Heikkilä

Lionel Järvi

Pekka Kallionpää

Sauli Kujala

Tapani Liias

Heimo Liinamaa

Vilho Marttala

Leuno Mäkihaapoja

Toivo Mäkinen

Matti Paloaro

Armas Siekkinen

Simo Viitala

Ensio Välikangas