Johdanto

Härmä tunnetaan yli Suomen. Härmän veri, Härmän puukko, Härmän häjyt eli Isoo-Antti, Rannanjärvi, Anssin Jukka ja hurjat laulut, ovat kaikki samaa Härmää. Härmä on paljon muutakin. Se on muun muassa Vaasan Jaakoon ja Nikke Pärmin syntymäpitäjä. Härmäläiset ovat tunnettuja yritteliäisyydestään ja ahkeruudestaan.

Samuli Paulaharju kuvasi härmäläistä maisemaa Kotoluhdalta Lapuan suuntaan:

Edellä mainittuun Samuli Paulaharjun kuvailemaan maisemaan perustettiin 11.10.1961 Härmän Lions Klubi. Se on perustamisjärjestyksessä Suomen 180. klubi. Piirejä oli maassamme silloin vain neljä, ja jäseniä klubeissa yhteensä 5.238. Charter Night – juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran 17.2.1962 LC Kauhavan toimiessa kummina.
LC Härmä toimi sekä Alahärmän että Ylihärmän alueella vuoteen 1977, jolloin ylihärmäläiset lionit perustivat oman klubin. Siitä lähtien molemmilla on ollut silloisten kuntiensa mukaiset nimet: LC Alahärmä ja LC Ylihärmä. Nykyäänhän kummankin klubin kotipaikka on Kauhavan kaupunki.

LC Alahärmästä on tehty historiikki sen toiminnan jokaisella vuosikymmenellä. Tässä historiikissa painopiste on klubin toiminnassa vuosien 2011 ja 2021 välinen aika. Aikaisempi historia ohitetaan vain keskeisimmät tapahtumat huomioon ottaen
Alahärmäläiset ovat pitäneet kuukausikokouksensa kuukauden toisena torstaina kello 19.00 alkaen. Kokouspaikana oli vuoteen 2021 saakka käytössä Härmän Kuntokeidas (Kiinteistö Oy Alahärmän Säästökulma, Kauhavan Alahärmä). Sen jälkeen kokoustila on vaihdellut, eniten käytössä on ollut Alahärmän häjyylyperinteen keskus.

1960-Luku

LC HÄRMÄT

Oli kulunut 44 vuotta ja 2 kuukaut­ta Lions-järjes­tön perustamisesta Chicagos­sa, kun härmäläiset saivat oman klubin. Varsinainen perusta­miskokous pidettiin lokakuun 11. päivänä 1961 Ylihärmässä. Klubin nimeksi tuli LC Härmät.
Klubi oli siis kahden kunnan yhtei­nen, mutta isiltä peritty kiistely Härmien paremmuu­desta oli pannassa, samoin lions-periaatteiden mu­kai­sesti kiistely uskonnosta ja politii­kasta.
Klubin perustamista juhlittiin helmikuun 17.päivänä 1962 hotelli Centralissa, Vaasassa. Tilaisuutta kunni­oitti läsnäolol­laan piirikuver­nööri Viljo Terva­hauta.

Ensimmäinen aktiviteetti merkittiin aikakirjoi­hin joulukuussa 1961; molem­missa Härmissä järjestettiin samanaikai­sesti TV-, radio- ja kodinkonenäyttely. Näyttelyn tuotolla ostet­tiin ensimmäi­nen klubin hankkima televisio Härmien yhteiseen vanhainkotiin. Tästä alkoi perinne, joka jatkuu: ”päivätyönsä tehnei­den kuntalaisten” huomioinnilla on pysyvä sija härmäläisten leijonien sydämissä.
Alusta alkaen ovat ohjelmassa olleet vuosittai­set kirkkotilaisuudet, ohjelmalliset yleisöjuh­lat, veikkauk­set, luontoprojektit, liikennepäivät ja erilaiset kökät eli talkoot. Esitelmillä elävöitet­tiin kokouksia jo varhain. Nuorten osallistumista kansainvälisille nuorisoleireille tuettiin jo 60-luvulla. Myöskin muu avustustoiminta vakiintui.

Jo nuoruusvuosinaan klubi oli aktiivinen ja ulos­päin suuntautunut ja vaikutteita ulkomaailmasta ammenta­va. Tältä sektorilta tulee 60-luvulta mainita aloite kahden uuden klubin perustamisesta; LC Lapua vuonna 1962 ja LC Evijärvi-Kortesjärvi vuonna 1963. Vuonna 1963 klubi sai symbolikseen myöskin oman viirin. Kanssakäymistä muiden klubien kanssa on harjoitettu kautta aikain.

1970-Luku

LC HÄRMÄT / LC ALA­HÄRMÄ

Tehtiinpä kirjakin, vuonna 1974 kaskukirja ”Moon Härmästä”, josta tarvittiin parikin painosta! Idea oli ylihärmäläisen Väinö Takalan. Materiaalia saatiin mm. kaskunkeruukilpailulla. Panos kulttuu­rin alalla on muutenkin merkittä­vä; vuosittaisia kannustusstipendejä kulttuurielä­mälle ja harrastus­toimintaan on jaettu lukematto­mia.

Vuosi 1977 oli, sitten klubin perustamisen, merkit­tävin vuosi: klubi jakautui kahtia! ” LC Härmät -klubin jakautu­minen tuntui toiminnassa alusta alkaen mukana olleista vaikeal­ta, olihan kuudentoista yhteisen toiminta­vuoden aikana luotu pitäjien välille merkittäviä yhteyk­siä”, muistelee jakautumisaiko­jen sihteeri. Päätös klubin jakamisesta osoittautui kuitenkin ajan mittaan oikeaksi ratkaisuksi; innostus valtasi mielet jälleen ja entistä enemmän voitiin toimia oman kunnan ja lähiympäristön hyväksi.

Veljien sekä ruumiillisen että henkisen kunnon ylläpitäminen on ollut kantavana periaatteena läpi vuosien; on ollut haastehiihtoja, hiihtoretkiä, lentopallotur­nauksia, ammuntaturnauksia, suunnistuksia, ukko­jumppaa, keskiviikkokävelyä, yms. Myöskin seppeleenlaskut sankarihaudoille vakiintui­vat vuosittaisina tapahtumina jo 70-luvulla.

1980-Luku

LC ALAHÄRMÄ

Vuoden 1980 maaliskuussa vihittiin klubin oma lippu, jonka ladyt lah­joittivat! Piirikokouksen järjestämi­nen hoidettiin tyylikkäästi vuonna 1983.
Näyttävin palvelutempaus, joka sai mukaansa miltei kaikki paikkakunnan palvelutehtävissä toimivat yrittäjät ja lähes tuhat kuntalaista, oli keväällä 1985 järjestetty palvelupäivä (uusittiin vuonna 1988). Ideana oli palvella yhden päivän kuntalaisia ilman rahaa ja hintaa. Samalla pyrittiin luomaan läpileik­kaus ja näyttely kunnan palvelumuodoista. Tempaus huomioitiin erittäin harvinaisella kan­sainvälisen Lions-liikkeen tunnustuksella, ”Top 10 club service activity award”, jolloin se luokitel­laan yhdeksi kymme­nestä parhaasta palveluaktivitee­tista maailmassa.
Palkinto saatiin tällöin Suomeen ensimmäisen kerran. Idea palvelupäivän toteuttami­sesta oli silloisen presi­dentin, Esko Töylin.

Kansainvälisten yhteyksien vaaliminen sekä toisten kansojen historian, kulttuurin ja elämäntapojen ymmärtäminen kuuluvat lionismiin. Tämän periaat­teen mukaisesti on LC Alahärmäkin avannut 1980-luvulta ovia ulkomaa­ilmaan mm. hankkimalla ystävyysklubin Sri Lankasta.

Vuosikymmenen loppupuolen suuria aktiviteetteja oli myöskin värityskirjan kustantaminen. Kirjaa jaet­tiin kaikille alahärmäläisille 3-10 -vuotiaille lapsille, ja myöhemmin myytiinkin. Suosittu artik­keli oli myöskin puinen matkamuistoesine.
Tällä vuosikymmenellä lähti lion Seppo Förstin ideasta liikkeelle tänäkin päivänä klubin tärkein aktiviteetti eli mainostaulujen pystytys valtatien varteen sekä erityisesti mainostilan myynti tauluihin. Tällä aktiviteetilla on hankittu rahaa erilaisiin lahjoituksiin kymmeniä tuhansia euroja

1990-Luku

LC ALAHÄRMÄ

Pienelle klubille varsin ainutlaatuista oli sen jäsenen, Esko Töylin nimittäminen ensin F-piirin piirikuver­nööriksi, sitten liiton varapuheenjohta­jaksi ja vuonna 1992 Suomen Lions-liitto ry:n puheenjohtajaksi.
Vuonna 1992 pidettiin myöskin klubin 30-vuotisjuh­la, jossa yhteydessä luovutettiin Esko ja Helena Töylille Melvin Jones -jäsenyydet. He olivat tällöin kolmas suomalainen leijonaperhe, joka sai jäsenyyden.

Merkittävä aktiviteetti vuosikymmenen alusta oli Alahärmä-kuvateoksen julkaisu. Projektin valmistelu aloitettiin jo 80-luvun lopulla. Lähes 100-sivuinen kirja noin 120.000 markan kustannusarviolla ja 1200 kappaleen painoksella oli sellainen voimainkoetus, että ao. toimikunta ansaitsee tulla mainituksi: Heino Näsi, Jouko Kalijärvi, Pekka Kallionpää.
Kirjassa on 181 kuvaa, joista värikuvia 111. Teoksessa on tekstiä myöskin ruotsiksi ja englan­niksi. Tärkeänä apuna hankkeessa oli Härmän Kameraseura.

Sotiimme lähteneille, silloisen kokoontumispaikan liepeille, Veteraanipuistoon (Onnelan nuorisoseurantalon lähelle) paljastettiin vuonna 1990 muistokivi ja laatta, jotka klubi hankki yhdessä Alahärmän kunnan kanssa.
Samaten sotiemme sankarivainajien muisto­laatan hankinnassa seurakunta­talolle oli klubilla päävas­tuu, rahoitukseen osallistuivat myös kunta ja seurakunta. Laatassa on 217 sankarivainajan nimi. Muistolaatan juhlallinen paljastus tapahtui Suomi 75-juhlassa 6.12.1992. Muistolaatan ovat suunnitelleet Antti Ojanperä ja Olavi Antila.

Historiaa klubi teki vuosijuhlassaan 12.3.1995 luovut­tamalla viisi Melvin Jones-jäsenyysmerkkiä kerralla! Huomionosoituksen kohteina olivat klubin perustaja­jäsenet; Olavi Antila, Aarre Eira, Jouko Heikkilä, Pekka Kallionpää ja Kalervo Myllykoski.
Vuoden 1995 piirikokouksessa saatiin klubiin myöskin arvostettu Pohjanmaan Leijona-titteli. Huomionosoituksen kohteena oli Antti Ojanperä. Samana vuonna NSR -tilaisuudessa Seinäjoella oli Esko Töyli jälleen huomionosoituksen kohteena; hänet nimitettiin Lions-ritariksi.

Eräs merkittävä aktiviteetti 1990-luvulla (ulottui 2000-luvulle) on ollut ns. mainoskassiaktiviteetti, jossa klubi myy mainostilaa muovikasseihin, painattaa kassit ja välittää ne kauppaliikkeille asiakkaille myytäväksi. Kyse oli LC Alahärmän perustajajäsenen, lion Aarre Eiran vuonna 1996 klubiin tuomasta aktiviteetista.

Syksyllä 1995 klubi tarttui tähänastisen historian­sa, ainakin kustannuksiltaan, mittavimpaan projek­tiin. Presidentti Jari Välikankaan aloitteesta ryhdyttiin selvittämään mahdollisuuksia rakentaa uudelleen, vanhalle paikalleen, perinteitä kunni­oittaen Pirin riippusilta.
Hanketta katsottiin puoltavan paitsi kulttuurihistorialliset, myös­kin liikenneturvallisuusnä­kökohdat: Silta loisi turval­lisen kevyen liikenteen väylän Pirin- ja Asemanseu­dun asuntoalueiden sekä koulukeskuksen, kirjaston, urhei­lukentän, teollisuus­alueen suunnan ja kunta­keskuksen välille.

Vaikkei klubin tarkoituksena olekaan toimia mil­joonahankkeen rahoittajana, kantoi se kortensa kekoon kustantamalla siltasuunnittelun. Se puoles­taan rahoi­tettiin myymällä hiekoitusmursketta ovelta ovelle. Em. suunnitelmat on luovutettu Alahärmän kunnalle. Yhteistyössä kunnan kanssa on haettu mm. EU–rahoitusta, vielä ilman tulosta. Hankkeen tiimoilta on myöskin neuvoteltu useiden kansanedustajien ja muiden vaikuttajien kanssa. Onpa suunnitelmia esitelty Brysselissäkin.
Vuodet ovat vierineet, mutta ajatusta riippusillasta ei ole haudattu. Vuonna 1997 hankittiin siltaan sopivaa vaijeria toimintansa lopettaneen Luikonlahden kaivoksen varastosta. Vuosina 2005 ja – 06 ideoitiin uutta siltaa yhteistyössä Helsingin Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Siltahankkeen hinnaksi kevyen liikenteen ratkaisuna toteutettuna arvioitiin aikoinaan 1,0 – 1,2 milj. markkaa eli alle 200.000 euroa. Tämän päivän hinnoin puhuttaneen kaksinkertaisesta summasta.
Koska hanketta ei ole haudattu, ollaan siltasuunnitelmia päivittämässä 2020-luvulle. Hankkeeseen on saatu yksityistä rahoitusta. Eli perästä kuuluu……….

2000-Luku

LC ALAHÄRMÄ

Vuosituhannen vaihtuessa klubi alkoi kurkottaa yhä korkeammalle. Kauden 2000- 01 presidentin, Mauri Pihlajamäen aloitteesta klubi nimittäin alkoi suunnitella näkötornia Yliviitalan Huhdankalliolle. Pihlajamäki kertoo halunneensa tehdä härmäläisille ja muillekin paikan, josta kaunista lapuanjokilakeutta voi katsella vähän laajempana.
Näkötornihanke käynnistyi vuoden 2000 syksyllä, ja kaksi vuotta tornia ja sen ympäristöä rakennettiin sekä lionsveljien talkootyönä että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen EU–rahoituksella ja vielä lähiympäristön yritysten tuella. Tornin varsinaiset pystyttäjät (Juhani Ikola ja Jyrki Hietala) olivat ympäristökeskuksen palkkaamia. Tornin korkeus on 12 metriä.
Kun alueelle nousi myös hirsikota ja puuvarasto, syntyi Leijonapuisto, jonka juhlalliset vihkiäiset pidettiin kesällä 2002.
Vieraskirjan mukaan tornilla ja kodalla on käynyt vierailijoita ympäri maailman. Näkötorni on sittemmin luovutettu Hunurijärven matkailukeskukselle.

Kansainvälinen nuorisovaihtoleiri 2002 toteutettiin elokuussa Etelä-Pohjanmaalla, Kuortaneella, Haapaniemen leirikeskuksessa. Leiri kesti 10 päivää, jota ennen nuoret olivat kaksi viikkoa eri perheissä F-, G-, O- ja M-piirien alueella. Vetovastuu oli LC Alahärmällä, vastuuhenkilönä eli leiritoimikunnan puheenjohtajana toimi Asko Hakola ja jäseninä kolme klubiveljeä.
Leirillä oli 35 nuorta 18:sta maasta sekä mukana viisi leiriohjaajaa ja leirinjohtaja, oman klubialueen nuorista. Leirin virallinen kieli oli englanti, mikä ei aiheuttanut ongelmia, sillä jokainen osasi sitä omalla tavallaan. Leirin henki oli alusta lähtien niin mahtava, että toinen auttoi toista tarvittaessa. Kaikki myöskin kunnioittivat toistensa uskontoa, kulttuuria taikka muuta vakaumusta.
LC Alahärmä ja erityisesti lion Asko Hakola on kunnostautunut F-piirin kansainvälisten nuorisoleirien järjestämisessä. Lion Asko on toiminut leirin johtajana vuosina 2002, 2005, 2008 ja 2011.

2010-Luku

LC ALAHÄRMÄ

LC Alahärmä juhli 50-vuotista taivaltaan Park Hotel Härmän tiloissa (PowerPark) 22.10.2011. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Heimo Potinkara ja F-piirin piirikuvernööri Heikki Loukola sekä runsas joukko kutsuvieraita.
Tilaisuudessa sai lionsritarin nimen ja arvon peräti kuusi LC Alahärmän lionia. Tilaisuuden juonsi klubimme presidentti Harri Yli-Rahnasto.

Lahjoituksia ja hankintoja

LC Alahärmän voidaan katsoa panostaneen tällä vuosikymmenellä entistä enemmän aktiviteettiensa jatkuvuuteen. Klubihan on tullut tunnetuksi paitsi merkittävistä lahjoituksista sekä vanhusten että nuorison hyväksi myös omasta toiminnastaan em. ryhmien parissa. Lahjoitusten määrä vuositasolla on viime vuosina ollut 15.000 – 20.000 euroa. Ennätyksellisin lienee kausi 2017-2018, jolloin lahjoitettiin noin 26.000 €. Paljoa ei hävinnyt seuraavakaan kausi, jonka päättyessä 30.6.2019 lahjoitusten saldo oli noin 25.000 euroa.

Kauden 2017-2018 merkittävin lahjoitus oli defibrillaatorin eli sydäniskurin hankinta kolmeen alahärmäläiseen kauppaliikkeeseen. Myös niiden kaikille avointa käyttökoulutusta tarjottiin. Syksyn Turvapäivässä klubi lahjoitti kuntalaisille myös tuhat palovaroitinta.
Lisäksi klubi on tehnyt lukuisia lahjoituksia; piano, televisioita, radioita, tauluja, kuulolaitteita yms. sairaaloihin ja vanhainkoteihin. On hankittu pyöräilykypäriä koulunsa aloittaneille, biljardipöytiä nuorisotiloihin, esiintymislava torille jne. On järjestetty syntymäpäiväjuhlia, kustannettu päivällisiä ja käyty muuten vaan tapaamassa keskustelun merkeissä. Taloudellisen avun tarpeessa olevia on avustettu rahallisesti ja muutamia on tuettu kustantamalla virkistyslomia. Koulumenestystä on tuettu stipendein puolisoiden (ladyjen) kanssa ja muistettu nuorison harrastustoimintaa.

Klubin toimesta on pilkot­tu puita, raivattu metsää ja tienvar­sia, rakennettu lapsille leikkipaikko­ja, linnuille pesäpönttöjä, oikaistu hautaki­virivejä, oltu raken­nus- ja maalaustalkoissa, kuljetettu vanhuk­sia kirkkoon, viety sotaveteraaneille ja heidän leskilleen joulupaketteja, muistettu omaishoitajia, kerätty silmälaseja, nastoitettu kenkiä, jaettu sepeliä liukkaudenestoon, vaihdettu autoihin renkaita, järjestetty palvelupäiviä, liikennepäiviä, puhetilaisuuksia, juhlia, konsertteja, vuokrattu telttaa, viety edesmenneiden veljien haudoille kynttilöitä, kuljetettu varusmiehiä veteraanikeräyksissä jne. Edelleen on järjestetty piirin mestaruuskisoja mm. lentopallossa (ja voitettukin) sekä Lions SM -kartingkisoja. Viimeisin aluevaltaus on golf, jossa klubin ensimmäinen F-piirin piirinmestaruus kirjattiin aikakirjoihin vuodelle 2011.
Klubi jakaa aina kaiken rahan, jonka se aktiviteeteistaan saa.

Aktiviteetteja nuorison, ja muidenkin, hyväksi

LC Alahärmä on tullut tunnetuksi myös nuorisokerhostaan. Klubin organisoima nuorisokerho on toiminut jo kymmenisen vuotta. Klubi on palkannut vetäjät ja vuokrannut tilan kerran viikossa kokoontuvalle nuorisokerholle. Toimintaan osallistuu tällä hetkellä noin 10 – 15 yläkouluikäistä nuorta. Nuorille osallistuminen on ilmaista. Klubi järjestää kuljetukset ja välipalat kerhoon. Kerho järjestää nuorille erilaista viriketoimintaa, ja tekee myös mm. työpaikka- yms. vierailuja. Kerho pyörii vuosittain noin 3.500 eurolla. Kerhotoimintaa on aloiteltu klubimme antaman esimerkin mukaan myös muualla piirissämme. Kerhotoimintaan on kerran saatu avustusta myös Arne Ritari- säätiöltä (noin 2.000 € vuonna 2014).
Nuorisokerhoin ideoija ja väsymätön puuhamies lion Antero Ylinen sai piirikokouksessa 2016 ansioistaan kunnianimen Pohjanmaan Leijona.

Jatkuvuutta edustaa myös aina kouluvuoden ensimmäisinä päivinä elokuussa koulukeskuksen ympäristössä järjestettävä, paljon kiitosta saanut, koululaisten liikenteenohjaus. Toiminta onkin noussut arvoon arvaamattomaan, kun PowerParkissa järjestettävään kansainväliseen Power Truck-tapahtumaan saapuva rekkakolonna tulo osuu koululaisten kanssa samaan aikaan samoille teille.

Tämän vuosikymmenen pieniä, muttei vähäisiä aktiviteetteja olivat vielä:

Lasten urheiluharrastuksia on tehty mahdolliseksi mm. avustamalla välinehankinnoissa, toiminnan järjestelyissä ja turnauksiin osallistumisessa. Yleisurheilu, lentopallo, mäkihyppy, jalkapallo kuuluvat muun muassa lajikirjoon, jossa harrastusmahdollisuuksia on edistetty.

Paitsi nuorisosta ja vanhuksista klubi kantaa huolta myös keski-ikäisistä miehistä. Tammikuussa 2019 järjestettiin, jo toisen kerran, kaikille avoin ja ilmainen luentotilaisuus eturauhassyövästä. Tarkoituksena on aktivoida miehiä käymään ns. PSA –kokeissa laboratoriossa. Lions Ladyt järjestivät Hyvinvointi-illan, jossa oli luennoimassa fysiatrian erikoislääkäri Lasse Vuoto. Myös mm. muistiongelmista on järjestetty avoin luentotilaisuus.

Projektiluonteista toimintaa:

Nuoretkin ovat osallistuneet aktiivisesti mm. klubin järjestämään kansainväliseen nuorisovaihtoon. Olemme ottaneet myös vastavuoroisesti ulkomaalaisia nuoria Alahärmään. Näin olemme pysyneet luomaan pysyviä kansainvälisiä yhteyksiä.
Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön – ennaltaehkäisy on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä.

Lions Questin historian aikana klubi on tarjonnut koulutuksen kaikkiaan 21 koulujen ja varhaiskasvatuksen opettajalle 20 vuoden aikana. Tämä aktiivisuus lienee poikkeuksellinen valtakunnallisellakin mitta puulla.

Aivan uudenlaista nuorisotyötä edustaa, valtakunnallisestikin, kaudella 2018-2019 tehty päätös: klubi sitoutui hankkeen vauhdittamiseksi osallistumaan Alahärmään rakennettavan liikuntahallin käyttökustannuksiin.
Klubin apua ei tarvittu.

Loppukesästä 2021 sai lion Antero Ylinen ajatuksen skeittiparkista Alahärmään. Pian alettiinkin hahmotella Alahärmään sopivan skeittiparkin kokoa ja mallia sekä muodostettiin käsitys hankkeen budjetista. Alustavaksi budjetiksi määriteltiin 133.000 euroa, mikä tekee hankkeesta klubin historian ylivoimaisesti suurimman.
Alustavissa rahoitustiedusteluissa saatiin erittäin lupaavia kommentteja. Päärahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jonka osuus kokonaisbudjetista on 75 % (sisältää kaupungin osuuden, 15 %). Loppu koostuu klubin sekä yhteistyökumppanien rahoituksesta. Tietysti mukana on myös lionshenkeen kuuluvaa talkootyötä.

Paikallinen varainkeruu

Jotta lahjoitukset edellä todetussa mittakaavassa tulevat mahdollisiksi, tarvitaan tuottavia varainkeräysaktiviteetteja, joista merkittävin on tänä päivänäkin mainostaulut. Kyse on jo 1980-luvulla alkaneesta mainostaulujen pystyttämisestä Alahärmän läpi kulkevan valtatien varteen.
Lion Seppo Förstin ideasta lähteneellä aktiviteetilla eli mainostilan myynnillä tauluihin on hankittu rahaa erilaisiin lahjoituksiin kymmeniä tuhansia euroja.